Siinä hän on. Vierelläni. Kasvattanut omat siipensä ja valmis lentämään kanssani haaveiden läpi. Luulin aina, että maailman kauneimpia asioita on haaveileminen. Ja onhan se. Mutta olen saanut nyt huomata, että sitäkin kauniimpaa on jonkun toisen kanssa yhdessä haaveileminen. Ja ainut toinen ihminen, jonka kanssa haluan sukeltaa syvimpiinkin haaveisiin on hän.
Me haaveilemme rannoista auringonlaskuineen. Haaveissamme on onni ja rakkaus. Meidän haaveissamme on kaunis musiikki, jonka hän on minulle lähettänyt: laulu ihollani puhuu suoraan sydämelleni ja sydämeni vastaa.
Minä todella rakastan häntä.
Rakkaus kasvattaa siipeni niin suuriksi, että lennän onnesta enkä halua koskaan, en koskaan laskeutua tältä lennolta alas maahan, jonka pinnalla kivistä kasataan ruusut ja voin vain haaveilla väreistä. Hänen kanssaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti